Suuremman ryhmän tilaisuuksia varten Haltian pohjakerroksessa sijaitsevat kaksi kokoustilaa, OTSO ja TARVAS, on yhdistettävissä yhdeksi tilaksi. Näin yli 50 hengen seuruekin mahtuu yhteen yksityiseen tilaan. Hyödyntäkää myös mahdollisuus virkistyä näköalaterassilla!
Kokousvarustus: projektorit (2 kpl), fläppitaulu, tussit, paperia ja kyniä.
Kaksi projektoria, joista voidaan näyttää joko samaa, tai eri kuvayhteyttä valkotauluille.
Langaton verkko.
Tuothan oman tietokoneen mukanasi.
Pöytämuodot: Otso ja Tarvas yhdistettynä, 85m²
U-muoto: max 24 hlöä
Luokkamuoto: max 40 hlöä
Teatterimuoto (pelkät tuolit): max 55 hlöä
Tiistaista perjantaihin Tarvas on alustavasti varattuna Haltian luontokoulun käyttöön klo 14 asti. Voit kuitenkin tiedustella vapaita aikoja myyntipalvelustamme.
Varattavissa myös aukioloaikojen (klo 8-17/18) ulkopuolella tilauksesta.
Haltian alisessa maailmassa sijaitsevat kokoustilat Otso ja Tarvas.
- Otso on karhun peitenimi. Muinaissuomalaiset ovat kunnioittaneet ja pelänneet karhua niin paljon, että sen todellista nimeä ei ole saanut lausua ääneen. Karhu on yksi keskeisimpiä suomalaisessa mytologiassa esiintyviä eläimiä. Kansainvälisen tarinan mukaan se on laskettu maan päälle Otavan (Ison karhun) tähtikuviosta.
- Tarvas-sanan merkitys on nykyisin hämärtynyt, mutta sillä on alunperin ilmeisesti tarkoitettu sarvekasta eläintä (hirvi, kauris, härkä). Useissa kansanrunoissa tarvas esiintyy hirvieläimen kertosanana. Hirvi on hyvin tyypillinen aihe myös vanhoissa kalliomaalauksissa ja sillä on varmasti ollut muinaissuomalaisille myös myyttistä merkitystä. Runossa ”Hiiden hirven hiihdäntä” hirvi esiintyy reaalimaailman ulkopuolisena, myyttisenä olentona.
Otson ja tarvaan lisäksi päänäyttelyssä esiintyvät sotka ja joutsen, joten kansanperinteen keskeisimmät eläimet ovat näin Haltiassa mukana. Haltia jakautuu kerrostuneen maailmankuvan mukaisesti kolmeen osaan: yliseen, keskiseen ja aliseen maailmaan. Kerrostunut maailmankuva-ajattelu liittyy erityisesti pohjoisten kansojen vanhoihin uskomuksiin ja on selkeitä todisteita, että tällainen ajattelumalli on ollut osa myös suomalaista kansanuskoa.
