Suuremman ryhmän tilaisuuksia varten Haltian pohjakerroksessa sijaitsevat kolme kokoustilaa: OTSO, TARVAS ja SAIVO on yhdistettävissä yhdeksi tilaksi. Näin yli 60 hengen seuruekin mahtuu yhteen yksityiseen tilaan. Hyödyntäkää myös mahdollisuus virkistyä näköalaterassilla!
Kokousvarustus: projektorit (2 kpl), 55'' näyttö, fläppitaulu, tussit, paperia ja kyniä.
Kaksi projektoria, joista voidaan näyttää joko samaa, tai eri kuvayhteyttä valkotauluille.
Langaton verkko.
Tuothan oman tietokoneen mukanasi.
Pöytämuodot: Otso-Tarvas, 85m²
U-muoto: max 24 hlöä
Luokkamuoto: max 40 hlöä
Teatterimuoto (pelkät tuolit): max 50 hlöä
Tiistaista perjantaihin Tarvas on alustavasti varattuna Haltian luontokoulun käyttöön klo 14 asti. Voit kuitenkin tiedustella vapaita aikoja myyntipalvelustamme.
Varattavissa myös aukioloaikojen (klo 8-17/18) ulkopuolella tilauksesta.
Haltian alisessa maailmassa sijaitsevat kokoustilat Otso ja Tarvas.
- Otso on karhun peitenimi. Muinaissuomalaiset ovat kunnioittaneet ja pelänneet karhua niin paljon, että sen todellista nimeä ei ole saanut lausua ääneen. Karhu on yksi keskeisimpiä suomalaisessa mytologiassa esiintyviä eläimiä. Kansainvälisen tarinan mukaan se on laskettu maan päälle Otavan (Ison karhun) tähtikuviosta.
- Tarvas-sanan merkitys on nykyisin hämärtynyt, mutta sillä on alunperin ilmeisesti tarkoitettu sarvekasta eläintä (hirvi, kauris, härkä). Useissa kansanrunoissa tarvas esiintyy hirvieläimen kertosanana. Hirvi on hyvin tyypillinen aihe myös vanhoissa kalliomaalauksissa ja sillä on varmasti ollut muinaissuomalaisille myös myyttistä merkitystä. Runossa ”Hiiden hirven hiihdäntä” hirvi esiintyy reaalimaailman ulkopuolisena, myyttisenä olentona.
- Saivo (sáiva) tulee saamen kielestä. Sanalla on monia merkityksiä, mutta tyypillisimmin se tarkoitti erityisen kalaisaa tai pyhää järveä. Tavallinen on myös uskomus saivojärvestä kaksoispohjaisena järvenä. Järven pohjassa uskottiin olevan aukko, jonka alla oli toinen järvi. Tuota aukkoa saamelaiset ovat pitäneet myös kulkureittinä keskisen ja alisen maailman välillä. Suomen kansallispuistoissa on monia tunnettuja saivojärviä.